Minulla on aina monta käsityöprojektia samanaikaisesti käynnissä. Tänäänkin olen kutonut sukkaa, suunnitellut päiväpeitteen ompelua pitsiliinoista ja kierrätyskankaista sekä ommellut yhden pussukan. Löytämäni retrokangas oli todella korkealaatuista, kuten vanhat kankaat yleensäkin. Pesun ja silityksen jälkeen kangasta oli helppo käsitellä, eikä se rypistynyt edes kääntövaiheessa.

Tästä kaikki alkaa... Kangas leikataan taitteelta ja siihen silitetään tukikangas.

Vetoketjun ompelu on haaste sinänsä. Harsin ketjun  kiinni päällikankaaseen ja levyvanulla vahvistettuun vuorikankaaseen ennen varsinaista ompelua; pääsen vähemmällä hammasten kiristyksellä ja naamalihasten vääntelyllä. Tosin, niinhän ne väittävät - kauneusalan ihmiset - että kasvolihaksia jumppaamalla iho pysyy kauemmin sileänä. Kyllä ompeleminen on sitten yleishyödyllistä toimintaa!

Viimeinkin valmis! Ja lopuksi muutama aiemmin valmistunut pussukka. Kaikki pussukat on valmistettu kierrätyskankaista; sinivalkoinen pussukka oli entisessä elämässään pöytäliina.