Olen pitänyt kunnon blogitauon. Tässä välissä olen muuttanut Oulusta Jyväskylään ja kaikenlaista muutakin on ehtinyt tapahtua. Kuluneen vuoden suurin saavutus on kuitenkin tämä tilkkutyöprojekti. Ai, mikä fiilis? No, aivan mahtava! En olisi ikinä uskonut, että minusta on tähän!

Tein peittoa fiilistellen, sen kummempia suunnittelematta ja mittailematta. Onneksi olin ehtinyt kerätä pitsiliinoja varastoon, koska nykyisin niistä pyydetään 3-5€/kpl lähes joka kirpputorilla. Itse selvisin 0,20-2,50€/per liina. Lisäksi sain liinalahjoituksia hyvältä ystävältäni Ullalta, joka ohjasi minua monessa pulmatilanteessa. Alla olevassa kuvassa ollaan jo voiton puolella. Käytin taustakankaana Anttilan ale-myynnistä ostamaani ruskeaa parivuoteen lakanaa, jolla myös kanttasin peitteen reunat.

Tikkaustyö on edelleen käynnissä. Peite on niin painava ja hankala käsiteltävä, että joudun tikkaamaan peiton käsin. Yllätyksekseni huomasin, että nautin käsin tikkaamisesta! Siinä ajatukset, vaan ei hartiat, lepäävät! Onneksi sain kuitenkin reunat ommeltua koneella.

Laiska kun olen, niin en jaksanut harsia kankaita ja vanua yhteen, vaan kiinnitin koko komeuden yhteen hakaneuloilla. En myöskään aloittanut ompelutyötä keskustasta, vaan runnoin menemään suoraan yläreunasta alaspäin. Työni on niin painava, että onnistuin silti välttämään pahimmat kurtut ja kupruilut.

Kuvaan peitteen koko komeudessaan sitten, kun saan sen valmiiksi. Keskeneräisiä töitä ei kai saisi esitellä, mutta malttamattomat ottavat aina varaslähtöjä. Tarkoituksenani on käyttää kiinnitykseen myös nappeja. Keskikohdassa oleva pitempi keltainen pitsi oikein odottaa paria koristenappia seurakseen. Luulen, että olisi liian työlästä tikata joka mutka käsin. Lisäksi olen ajatellut kiinnittää peitteen reunoihin erilaisia reunapitsejä koristeeksi. Virkkasin itsekin kevättalvella reunapitsin: pitäähän peitossa olla edes yksi tekijänsä virkkaama kaistale. En ollut koskaan ennen virkannut reunapitsiä. Olen ylittänyt itseni monta kertaa viime aikoina.

Ei näistä kuvista ihan selkeää kuvaa saa luotua, mutta sinnepäin! Jatkan tikkaamista. Vedän vanhan herätyskellon mittaamaan aikaa. Tikitämme sitten yhdessä. Tik, tik!